Pääkaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Helsingin väestönkasvu oli vuonna 2025 poikkeuksellisen voimakasta, Vantaa on Suomen nopeimmin muuttuvia kaupunkeja ja Espoota pidetään jopa Suomen väestönkasvun veturina. Tulevaisuudessa väestön ennustetaan keskittyvän pääkaupunkiseudulle entistä voimakkaammin.

Samalla kun väestö kasvaa, myös alueen rakennuskanta ja kaupunkikuva muuttuvat. 

Pääkaupunkiseudun kasvua raamittavat kaupunkien asettamat ilmastotavoitteet. Vantaa ja Espoo pyrkivät olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Myös Helsinki pyrkii vähentämään päästöjään 85 prosentilla samalla aikajänteellä. Euroopan Unionin tasolla pyritään päästöttömiin rakennuksiin vuoteen 2050 mennessä.

Nämä tavoitteet muokkaavat kaupunkikuvaa voimakkaasti sekä nyt että tulevaisuudessa.

Nykytilanne: Uudiskohteita ja energiaremontteja 

Ei ole mikään salaisuus, että uudisrakentaminen on Suomessa jäissä, joskin vuodelle 2027 ennakoidaan jo varovaisia piristymisen merkkejä. Vaikka alan laajempaa nousua saadaan vielä odottaa, uusia hankkeita on kuitenkin jo horisontissa. 

Helsingissä uusia asuinkortteleita nousee Jätkäsaareen ja Lauttasaareen. Myös Vuosaareen ja Kalasatamaan suunnitellaan uusia asuinrakennuksia. Vantaalla rakentamista vauhdittaa tuleva ratikka, jonka reitin varrelle odotetaan tuhansia uusia asuntoja, esimerkkinä uusi Muuran asuinalue. Espoossa kaupunkikuvaa uudistavat uudet tornitalot ja asuintaloja syntyy muun muassa Niittykumpuun, Vermonniittyyn ja Kalajärvelle. 

Tuoreissa rakennushankkeissa korostuu energiatehokkuus: Nyt suunnitellaan A-energialuokan kiinteistöjä ja tavoitellaan Rakennustiedon ympäristöluokitusta. Hankkeissa korostuvat energiatehokkaat ratkaisut kuten maalämpö, poistoilman talteenotto ja kiinteistökohtaiset aurinkopaneelit.

Vaikka uusia rakennuksia siis nousee, toistaiseksi asunnoista on Suomessa jopa ylitarjontaa. Ympäristötavoitteiden kannalta onkin tärkeää keskittyä myös nykyiseen asuntokantaan – etenkin kun huomioidaan, että huomattava osa rakentamisen päästöistä aiheutuu rakennusten elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta. 

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi onkin erityisen tärkeää pyrkiä parantamaan jo rakennettujen kiinteistöjen energiatehokkuutta. Tämä pätee sekä kantakaupungin arvotaloihin että 1960-luvun kiinteistöihin. 

Tulevaisuus: Alueellisilla uudistuksilla tehdään merkittävin muutos 

Yksittäiset energiaremontit voivat tuoda huomattavia säästöjä taloyhtiöille sekä pienentää niiden hiilijalanjälkeä. Merkittävin vaikutus saadaan kuitenkin aikaan, kun kestävyyttä tarkastellaan yksittäisten kiinteistöjen sijaan alueellisella tasolla. Juuri tämä on Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hankkeen päämäärä.

Hankkeessa etsitään keinoja, joilla kaupungit voivat edistää energiainnovaatioita sekä tuoda kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset ratkaisut osaksi tiivistyvää kaupunkikuvaa. Hankkeen ytimessä on energiapalvelumalli, jossa yritys tarjoaa energiaa palveluna. Tämä tarkoittaa, että asiakas ei maksa energiaratkaisun investointi- tai ylläpitokustannuksia, vaan ainoastaan energialaskun. Järjestely toimii siis samaan tapaan kuin vaikkapa kaukolämmön ostaminen.

Helsingin, Vantaan, Espoon ja Metropolian toteuttamassa hankkeessa luodaan palvelumalleja pilottialueille. Tämän jälkeen laaditaan monistettava malli, joita alueet ympäri Suomen voivat hyödyntää suunnitellessaan omia energiaratkaisujaan. 

ENPA-hankkeen vaikuttavuutta lisää nimenomaan se, että kaupungit toimivat yhdessä ja toimivia malleja voidaan monistaa ympäri maata. Kolmivuotinen hanke päättyy lokakuussa 2026, mutta sen hyödyt jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Tulevaisuudessa energia- ja asumisratkaisuja ei nähdä vain yksittäisten kiinteistöjen hankkeina vaan dynaamisina alueellisina kokonaisuuksina. Alueellisia ratkaisuja on etsitty aiemmin esimerkiksi Fiksu Kalasatama ja Fiksu Kaupunki -hankkeissa, joissa korostuivat nopeat kokeilut ja asukasosallisuus. Tulevaisuuden kaupungit rakentuvat ketterästi ja yhdessä tehden.

Tulevaisuuden asuminen edellyttää yhteistyötä ja teknistä osaamista

Kaupunkikuvan ja yhteiskunnan muuttuessa yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu ja laaja tekninen osaaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Tekninen asiantuntijuus nousee tulevaisuudessa yhä keskeisempään rooliin myös isännöintialalla. 

Aamun asiantuntijat seuraavat pääkaupunkiseudun ja lainsäädännön kehitystä aktiivisesti. Esimerkiksi uudistettuun energiatehokkuusdirektiiviin liittyvän lainsäädäntöuudistuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2026. Jo nyt on tiedossa, että pelättyjä pakkoremontteja ei ole tiedossa. Tekniset asiantuntijamme pitävät kehitystä tiivisti silmällä ja pitävät taloyhtiöasiakkaamme aktiivisesti ajan tasalla.