Vesivahingot ovat harmillisen yleinen kiusa: Yli 70 % taloyhtiöistä on kokenut vesivahingon. Käytännössä vahinko voi siis kohdata mitä tahansa kiinteistöä. 

Kysyimme Aamun vesivahinkotiimiltä, mitä taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden tulisi tietää vesivahingoista. Tiimi todella tietää mistä puhuu, sillä he koordinoivat satoja vesivahinkoja joka vuosi.

Mistä vesivahingot yleensä johtuvat?

Yleisimmin vesivahingot johtuvat astianpesukoneista, kylmälaitteista, viemäritukoksista ja käyttövesiputkien vuodoista.

Myös vuodenaika vaikuttaa siihen, millaisia vahinkoja taloyhtiöissä tapahtuu. Kesällä näkyy paljon ilmalämpöpumppujen ja siirrettävien ilmastointilaitteiden aiheuttamia vesivahinkoja, syksyllä puolestaan korostuvat vesikattojen vuodot.

Kuinka kalliiksi vesivahingot tulevat?

Vesivahingon hinta riippuu aina vahingon laajuudesta. Pienimillään kyse on muutamista tuhansista euroista, mutta usein liikutaan huomattavasti suuremmissa summissa. Tyypillinen vesivahingon hintalappu on noin 30 000 euron luokkaa, eivätkä 100 000 euron vahingotkaan ole harvinaisia.

Sattuuko vesivahinkoja vain vanhemmissa rakennuksissa? 

Vesivahinkoja tapahtuu kaikenlaisissa taloissa – sekä vanhoissa että uusissa. Eri-ikäisissä rakennuksissa tapahtuu kuitenkin erilaisia vahinkoja.

Kun rakennuksella alkaa olla ikää, kiinteistön järjestelmät alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä. Tällöin vahinkoja aiheuttavat esimerkiksi pistesyöpymät käyttövesiputkissa, viemärivuodot ja vesikattojen vuodot. Ajan myötä myös rakennuksen alkuperäiset vedeneristykset – tai niiden puute – voivat alkaa pettää. Tämä voi johtaa kosteusvaurioihin kylpyhuoneiden rakenteissa.

Uusissa rakennuksissa vesivahinkoja eivät yleensä aiheuta kulumat vaan asennusvirheet ja tekniset puutteet. Jos rakennuksen putkiliitoksia tai lattiakaivojen tiivistyksiä on tehty huolimattomasti, se paljastuu yleensä ensimmäisten vuosien aikana.

Voi ei, asunnossani sattui vesivahinko! Mitä minun pitää tehdä?

Vesivahingon sattuessa kaikkein tärkeintä on toimia nopeasti.

Toimi näin heti kun huomaat vesivahingon: 

1. Ilmoita vesivahingosta huoltoyhtiön 24/7-päivystykseen.
2. Tee välittömästi vahinkoilmoitus omaan kotivakuutukseesi.
3. Jos asut vuokralla, ilmoita vahingosta myös vuokranantajallesi.

Olen tehnyt ilmoituksen vesivahingosta. Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Koska ensimmäinen ilmoitus vesivahingosta tehdään huoltoyhtiön päivystykseen, ensimmäiseksi paikalle ehtii yleensä huoltoyhtiö.

Myös Aamun vesivahinkotiimi on toimintavalmiudessa. Kun prosessi saadaan käyntiin, sen alkuvaiheet etenevät seuraavasti:

1. Keräämme vahingon lähtötiedot eli tiedot tapahtuneesta sekä asukkaiden ja osakkaiden yhteystiedot.
2. Tilaamme vahingon estämis- ja jälkivahinkotoimenpiteet ja tiedotamme tilanteesta asukkaille.
3. Tilaamme vahinkokartoituksen.

Parhaimmillaan pääsemme käynnistämään tämän prosessin minuuteissa. Vasteaikaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. 

Jos vahinkoilmoitus tehdään myöhään perjantaina, tieto saavuttaa vesivahinkotiimin vasta maanantaiaamuna. Prosessin käynnistymistä voivat hidastaa myös puutteelliset lähtötiedot, esimerkiksi epäselvyys kohteen sijainnista tai puuttuvat yhteystiedot.

Mitä vesivahingon korjaukseen kuuluu ja keitä siihen osallistuu? 

Vesivahinkoprosessi ei ole soolo-operaatio vaan siihen osallistuu useita eri tahoja: vahinkokartoittajia, purkajia, kuivaajia, jälleenrakentajia ja vakuutusyhtiöitä. Vesivahinkotiimi toimii näiden kaikkien välissä varmistamassa, että tieto kulkee ja hanke etenee suunnitellusti. 

Vesivahinkoprosessi etenee vaiheittain seuraavalla tavalla:

1. Lähtötietojen kerääminen ja vahingon estämistoimenpiteet
2. Vahinkokartoitus
3. Purku- ja kuivausvaihe
4. Jälleenrakennus

Miten vesivahinko vaikuttaa arkeeni?

Asukkaan kannalta tärkeintä on tietenkin se, voiko asunnossa asua vai ei. Tämä riippuu siitä, kuinka laajasta vahingosta on kyse. Lopullisen päätöksen tekee aina asiantuntija. 

Jos vesivahinko ei ole levinnyt laajalle, asunnossa voi olla mahdollista asua korjaustöiden aikana – joskin arkea voivat häiritä melu ja rajattu veden käyttö.

Jos kyseessä on laajempi vesivahinko, asukkaan on valitettavasti muutettava väistöasuntoon korjaustöiden ajaksi. Myös asunnon irtaimistoa voidaan joutua siirtämään – joko eri puolelle asuntoa tai kokonaan sieltä pois. Sekä väliaikaismuutosta että tavaroiden siirtelystä aiheutuneet kulut ovat asukkaan omalla vastuulla. Kannattaakin selvittää, korvaako oma vakuutusyhtiö aiheutuneita kuluja. 

Miten minulle tiedotetaan vesivahingon aikana? 

Vesivahinko on asukkaille usein hyvin stressaava tilanne. Siksi on ymmärrettävää, että moni kyselee vesivahinkotiimiltä tilannepäivityksiä jopa päivittäin. Näin tiivis raportointi ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista tai edes tarpeen, sillä vahinkoprosessit etenevät usein vaiheissa, joiden aikana merkittäviä muutoksia ei tapahdu päivittäin. Esimerkiksi kuivausvaiheessa ei ole joka päivä uutta tiedotettavaa.

Näin vesivahinkotiimi tiedottaa asukkaita vesivahingon aikana:

1. Ilmoitamme asukkaalle vahinkotapahtumasta ja tulevasta vahinkokartoituksesta. Samalla sovitaan, että toimitamme kartoitusraportin asukkaalle sen valmistuttua.
2. Toimitamme kartoitusraportin asukkaalle ja ohjeistamme häntä toimittamaan sen myös omalle vakuutusyhtiölleen.
3. Tämän jälkeen tiedotamme asukkaalle aina, kun hankkeessa siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Mitä taloyhtiön hallituksen pitää tehdä vesivahingon sattuessa?

Vesivahingon aikana vesivahinkotiimi ottaa ohjat käsiinsä ja vapauttaa hallituksen hankkeen byrokratiasta. Tietyt päätökset jäävät kuitenkin hallitukselle, joka on viime kädessä vastuussa taloyhtiön omaisuudesta ja taloudesta.

Hankkeen yhteydessä kiinteistön rakenteita avataan ja pintoja uusitaan. Silloin hallituksen on päätettävä, noudatetaanko yhtiön alkuperäistä laatutasoa.

Hallituksen pitää ottaa kantaa myös silloin, kun hankkeen aikana ilmenee kiistoja. Vastuunjako taloyhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Ajoittain eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa osakas ei hyväksy vastuunjakoa ja hallituksen on otettava asiaan kantaa. Hallituksen päätettävissä on myös se, ryhdytäänkö osakkaalta perimään kustannuksia, jos hallitus katsoo hänen aiheuttaneen vesivahingon.

Joskus vesivahinko voi johtaa merkittäviin lisätöihin, jotka eivät kuuluu vakuutuksen piirin. Näissä tilanteissa hallituksen on tehtävä päätös hankkeen lisärahoituksesta (esimerkiksi ylimääräisen hoitovastikkeen perimisestä) ja urakoitsijan valinnasta.

Vesivahinkoprosessin aikana kannattaa hyödyntää sähköpostilla tapahtuvaa päätöksentekoa, joka sujuvoittaa hankkeen etenemistä ja vähentää hallituksen kuormitusta. Siinä missä fyysisten kokousten aikatauluttaminen ja järjestäminen voi olla haastavaa ja hidasta, sähköpostilla päätökset voidaan saada jopa tunneissa.

Miten vesivahinkotiimin palvelu hinnoitellaan?

Palvelu voidaan hinnoitella joko viikko- tai tuntiveloituksena. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat hyvät puolensa.

Viikkoveloitus on nimensä mukaisesti kiinteä hinta viikolle ilman yllättäviä kuluja. Vesivahingon hoito vaatii runsasta yhteydenpitoa useisiin eri sidosryhmiin, paljon tietojen tallentamista sekä selvittelyä – pelkästään lähtötietojen selvittelyyn voi kulua tunteja. Tällöin kiinteä hinta tuo mielenrauhaa ja helpottaa hankkeen taloudellista seurantaa.

Tuntiveloituksen etu on puolestaan sen läpinäkyvyys: Veloitus tapahtuu tarkalleen hankkeen koordinointiin käytetyn ajan mukaan – ei sen enempää eikä vähempää.

Vesivahinko kuormittaa, mutta luotettava kumppani auttaa

Vesivahinko on kuormittava tilanne koko taloyhtiölle. Oikealla toiminnalla tilannetta voidaan kuitenkin helpottaa merkittävästi. Tärkeintä on nopeus: mitä ripeämmin vahinkoon reagoidaan, sitä tehokkaammin vahinkoja voidaan hallita. 

Aamun ammattitaitoinen vesivahinkotiimi varmistaa, ettei byrokratia kuormita taloyhtiön hallitusta ja että asukkaat pysyvät ajan tasalla ilman turhaa epätietoisuutta.