Isännöintipalveluja tarjoavan Emännöintitoimisto Aamun perustajaosakas Jussi Laukkanen uskoo, että isännöinnin hintakartelliselvityksen julkistus muistetaan hetkenä, joka aloitti ison uudistuksen toimialalla.

”Tähän saakka lähes kaikki isännöintitoimistot ovat näyttäneet samalta, mutta tämä tulee eriyttämään toimijat taloyhtiöiden etua aidosti ajaviin sekä suotuisasti kehittyviin yrityksiin ja uudistuskyvyttömiin hiipujiin.”

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää markkinaoikeudelle noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja hintakartellista kuudelle isännöintiyritykselle ja Suomen Isännöintiliitolle. Laukkanen sanoo, että KKV:n raporttia lukiessa huomaa, etteivät isännöintiyritykset ole halunneet kilpailla aidosti keskenään.

”Alan hyvä kannattavuus on syönyt tarvetta uudistua. Yritykset ovat hakeneet vain mahdollisimman isoa tuottoa pienillä tai olemattomilla kehitysinvestoinneilla.”

Laukkanen sanoo, ettei taloyhtiöillä ei ole ollut konkreettisia vaihtoehtoja isännöinnissä. Muutosta isännöintiinsä halunneet taloyhtiöt eivät ole uskaltaneet vaihtaa palveluntuottajaa, koska niillä ei ole ollut mitään takeita siitä, että seuraava olisi yhtään parempi.

Tässä on hänen mielestään tärkeää erottaa roolit toisistaan: on isännöitsijöitä ja sitten on alan yrityksiä, jotka määrittelevät pitkälle sen, mitä isännöitsijät tekevät.

Alalla on Laukkasen mukaan loistavia ammattilaisia, joilla ei ole kuitenkaan mitään menestymisen mahdollisuuksia, koska yritysjohto puskee heille kaksinkertaisen määrän työtä kuin mitä kukaan pystyy kunnialla tekemään. Ylikuormitettu isännöitsijä ei ehdi vastata puhelimeen eikä hoitaa sovittuja asioita ja tapaamisia, kun eteen tulee koko ajan yllättäviä tilanteita.

”Isännöintialalla porukka väsyy ja uupuu ja vaihtaa sen takia alaa moninkertaisesti verrattuna muihin palvelualoihin, ja sitä me haluamme Aamussa muuttaa.”

Pokeri vaihtui ravintoloihin ja panimoihin – kunnes tuli isännöintiala

Ennen isännöintibisnekseen ryhtymistä Laukkanen oli työskennellyt lähes kymmenen vuotta esimies- ja johtotehtävissä ravintola- ja panimobisneksessä ja sitä ennen pari vuotta pokeriammattilaisena.

Idea isännöinnin aluevaltauksesta syntyi oluella Risto Alasalmen kanssa. Alasalmi oli työskennellyt pitkään sijoitusanalyytikkona ja sijoittajana Lontoossa. Miesten johtoajatuksena oli laittaa omat rahat likoon ja ruveta tekemään töitä itselle.

”Keskustelumme kääntyi isännöintipalvelujen heikkouksiin ja siihen, miten paljon mahdollisuuksia alalla olisi asiat oikein tekemällä. Siitä kehittyi lopulta kaksi tukijalkaa palvelukonseptillemme: ylivertainen palvelu ja tiedolla johtaminen, joista toimialalla ei ollut kumpaankaan.”

Miehet pyysivät vielä kimppaan Hannu Mäkelän, jolla oli kymmenen vuoden kokemus kiinteistöjohtamisesta, ja perustivat yhdessä pääkaupunkiseudulle Emännöintitoimisto Aamun loppuvuodesta 2019.

”Halusimme herättää yrityksen nimeä myöten tunteita alalla, joka on tunnettu värittömyydestään.”

Isännöintialalla on työvoimapula – ja näin osaajia houkutellaan

Laukkanen oli oppinut pitkäaikaiselta työnantajaltaan ja esimieheltään, Saimaan Juomatehtaan ja Panimoravintola Bruuverin edesmenneeltä omistajayrittäjältä Pertti Oksalta, että työntekijöiden tarpeet on pantava omien edelle, koska yrityksen menestys riippuu henkilöstöstä.

”Isännöintialalla on työvoimapula, joka kiihtyy entisestään seuraavan viiden vuoden aikana, kun iso joukko isännöitsijöitä eläköityy. Haluamme parhaat osaajat itsellemme, jotta voimme pitää asiakaslupauksemme alan parhaasta palvelusta. Teemme sen takia paljon töitä rakentaaksemme Aamusta alan houkuttelevimman työpaikan.”

Tampereelle laajentavalla Aamulla on parikymmentä työntekijää ja se aikoo rekrytoida tänä vuonna kymmenen lisää. Yrityksessä uskotaan vahvasti yhdessä tekemiseen ja onnistumiseen ilman ylimääräistä hierarkiaa.

”Meillä isännöitsijän ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan hänellä on vahva tiimi tukenaan.”

Aamussa isännöitsijät ovat kiinteistöpäälliköitä, joilla on tukenaan palvelumestareita, sisällöntuottaja, kirjanpitäjä, ostaja ja analyytikko. Ostaja ja analyytikko ovat tehtävä, jota ei normaalisti ole isännöintiyrityksissä. Analyytikko tekee taloyhtiöille vertailuanalyyseja, pitkän aikavälin talousennusteita sekä laskelmia esimerkiksi siitä, kannattaako liiketilojen osalta hakeutua arvonlisäverolliseksi.

”Kaikilla on täysin joustava työaika ja jokainen voi itse päättää, mistä tekee töitä. Sitoutamme vakituiset työntekijämme myös osakkuudella yritykseemme. Asioita, joita ei ole aiemmin tehty isännöintialalla.”

Laukkasen mielestä moni taloyhtiö maksaa liikaa

Pokeriammattilaisuus 2000-luvun lopussa opetti Laukkaselle paineensietoa. Se myös kouli nuorta miestä ottamaan vastuuta tekemisistään. Jos homma ei toiminut, ainoa syyllinen löytyi peilistä.

Sitä vastoin Isännöintiliitto reagoi Laukkasen mielestä raukkamaisesti KKV:n selvitykseen pistämällä päänsä pensaaseen ja kehumalla, ettei ole tehty mitään väärää.Hänen mielestään olisi ollut reilumpaa nostaa käsi virheen merkiksi, putsata pöytä ja pysytellä sillä tiellä, jolla liitto oli jo muutaman vuoden ollut keskeisten henkilövaihdosten jälkeen.

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

”Nyt otettiin takapakkia suojelemalla muutamaa suurempaa jäsentä. Se vie uskottavuutta liitolta ja luo turhia varjoja pienempien isännöintiyritysten toimintaan.”

Laukkasen mielestä liian harva ymmärtää vieläkään, kuinka iso rooli isännöitsijöillä on siinä, miten suomalaisten suurin varallisuuserä kehittyy.

Nyt asuntovarallisuutta hoidetaan niin, että keskellä vuotta lukitaan kuluvan vuoden budjetti. Taloyhtiöt myös maksavat monesta palvelusta liikaa, koska isännöitsijät tekevät huonoja sopimuksia taloyhtiöiden rahoilla.

”Jotta asioita voitaisiin taloyhtiöissä käsitellä oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä, katse pitää nostaa varpaista tulevaisuuteen ja suunnitella taloutta vähintään viisi vuotta eteenpäin.”

Aamussa on kerätty taloyhtiöistä tietokantaa, jossa on jo yli 30 000 taloyhtiöiden tiedot. Datapankin avulla yritys tekee asiakkailleen vertailuanalyysin, jossa taloyhtiötä verrataan muihin taloyhtiöihin kuluryhmäkohtaisesti.

Vertailuanalyysillä on löydetty taloyhtiöille kustannussäästöjä aina 20 000 euroon saakka vuodessa. Paras esimerkki oli 34 prosenttia kiinteistöveroa liikaa maksanut taloyhtiö, jonka veron perusteena olleet neliöt oli ilmoitettu väärin. Ilman benchmarkingia taloyhtiö olisi jatkanut ylimääräisten verojen maksua ties kuinka kauan.

Kuka?

Linkki alkuperäiseen artikkeliin: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jussi-laukkanen-38-on-entinen-pokeriammattilainen-joka-haluaa-nyt-uudistaa-ramettynytta-isannointialaa-alalla-porukka-vasyy-ja-uupuu-ja-sen-me-haluamme-muuttaa/3c1d8fc0-4a1b-46aa-8bdd-7d52e8c20424