Asunto on useimmille meistä elämämme suurin sijoitus ja taloyhtiöissä pyörii vuosittain valtavia summia rahaa. Taloyhtiön hallitus vastaa vuosittain keskimäärin 350 000 euron käytöstä ja suurten korjaustöiden osalta kulut voivat nousta miljooniin euroihin. Taloyhtiöiden käyttämiä rahasummia on kuitenkin hyvin vaikeaa vertailla keskenään, ja yhtiöiltä puuttuvat työkalut ymmärtää, mistä asioista maksetaan liikaa. Meille tämä oli yksi tärkeimmistä syistä Aamun perustamiseen.
Kustannuserojen vertailu eri taloyhtiöiden välillä on hyvin vaikeaa. Useimmat meistä omistavat vain yhden asunnon, joten ainoa vertailuarvo kuluille ovat edellisen vuoden vastaavat lukemat. Kustannuksilla on tapana nousta hiljalleen – mutta missä vaiheessa taloyhtiö tai osakas voi todeta hinnan nousseen liian korkeaksi? Entä kun taloyhtiössä on aika kilpailuttaa jokin palvelu tai työ – miten taloyhtiö voi tietää, maksetaanko palveluista sopiva hinta?
Vaikka tiedossa olisi satojen taloyhtiöiden kustannukset ja neliökohtaisia euromääriä vertaisi yhtiöiden välillä, numerot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Talojen sijainti, rakennustekniikka, koot, muodot ja muut tekniset ratkaisut johtavat siihen, että oikea kustannustaso vaihtelee talojen välillä. Esimerkiksi Helsingissä energiatehokkaimmat asunnot löytyvät usein ennen vuoden 1929 lamaa rakennetuista paksuseinäisistä, umpikorttelin kivitaloista. Joihinkin rakenteellisiin seikkoihin voidaan vaikuttaa investoinneilla, toisiin taas ei. Eri tekijät myös vaikuttavat taloyhtiön kustannuksiin eri tavoin: esimerkiksi energiankulutukseen vaikuttavat eri tekijät kuin vedenkulutukseen.
Haasteellisuus kustannusten vertailussa sekä puuttuva taloyhtiödata tekevät taloyhtiön johtamisesta haastavaa. Mihin asioihin kannattaa puuttua ja milloin? Mikä on tietyn investoinnin todellinen vaikutus taloyhtiön kustannuksiin pitkällä aikavälillä? Paljonko investoinneista kannattaa maksaa? Liian usein taloyhtiöissä päädytään yksinkertaisesti reagoimaan akuuteimpiin ongelmiin ja päätöksissä luotetaan sokeasti isännöitsijän tai konsultin suosituksiin. Toinen yleinen virhe on valita kilpailutuksella halvin mahdollinen ratkaisu ilman, että selvitetään siitä mahdollisesti aiheutuvia pitkäaikaisvaikutuksia. Esimerkiksi Helsingissä keskenään vertailukelpoisten taloyhtiöiden vuosikustannukset vaihtelevat keskimäärin 82 000 eurolla. Pitkällä aikavälillä osa taloyhtiöistä siis tuhlaa kirjaimellisesti miljoonia euroja.
Datan tehokas hyödyntäminen, analytiikka ja tietoon perustuva päätöksenteko hyödyttävät taloyhtiöitä muun muassa seuraavilla tavoilla:
▪ Poikkeukselliset kulut ja kustannukset havaitaan nopeasti
▪ Ylisuuret kustannukset löydetään tehokkaasti
▪ Investoinnit voidaan ajoittaa oikein elinkaarikustannukset optimoiden
▪ Mahdollistaa parhailta taloyhtiöiltä oppimisen ja hyvin toimivien käytäntöjen hyödyntämisen
▪ Päätöksien läpivieminen helpottuu, kun päätösehdotukset perustuvat mutun sijasta tietoon
Datan hyödyntäminen ja analytiikka ovat alusta asti olleet Aamun toiminnan ytimessä. Uskomme, että tähän mennessä löytämämme ratkaisut ovat vasta alkua, sillä työssämme nousee jatkuvasti esiin uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Kerromme mielellämme lisää taloyhtiödatan hyödyntämisestä sekä datan ja analytiikan käyttömahdollisuuksista juuri sinun taloyhtiöösi sopivalla tavalla. Ota yhteyttä!